Tuesday, February 27, 2007

Joskus on ihan kannattavaa olla hereillä kuudelta aamulla ja muita huomioita elämästä

Tältä (tai suunnilleen ainakin, kamera ei oikein nappaa värejä niin hyvin kuin toivoisin) näyttää maisema minun ikkunastani ihan liian aikaisin aamulla. Tällä hetkellä varmaan vielä hiukan aiemmin, sillä kevät on tulossa ja joka päivä on hiukan valoisampaa kuin eilen. Ensimmäiset sipulikukat ovat jo puskeneet itsensä maan päälle ja oven vieressä oleva pensas on hunnutettu vaalean kellanvihreäksi.


Tajusin suunnilleen neljännellä metodologian luennolla, että minähän olen osallistunut tutkimuksen suunnitteluun, tutkimuskysymyksen ja hypoteesien miettimiseen, kyselyn valmisteluun, otoksen valintaan ja kaikkeen sellaiseen olemalla KELA:n tekemän tutkimuksen johtokunnassa. Kaikkeen sitä päätyykin, kun leikkii opiskelija-aktiivia nuorella iällä. Ja kylläpä sitä taas tunsi itsensä tyhmäksi, kun muisti koko jutun opiskeltuaan sosiologiaa puolisen vuotta. Pitäisi vielä muistaa hankkia tuon tutkimuksen tulokset jostain, kun kerran ehdin lähteä tänne ennen kuin se valmistui. Olisi ihan kiva tietää, mitä lopulta saatiin selville.


Kaikki tuntuu pitkästä aikaa selkeämmältä kuin vuosiin. Tiedän missä ja kenen kanssa asun seuraavat kaksi vuotta, ja tiedän että haluan ihan oikeasti tehdä tämän tutkinnon loppuun. Se on jotain, mitä en ole voinut sanoa oikeastaan mistään opinnoista tähän mennessä. Lukio vaan tuli käytyä loppuun, kun niin minun kai oletettiin tekevän, ja sen jälkeen en olekaan saanut mitään valmiiksi. Siitä mitä teen sen jälkeen, minulla ei ole hajuakaan. Ei edes siitä missä maassa haluan asua jatkossa, mutta onhan tässä vielä aikaa miettiä.

1 comment:

Anonymous said...

Hienoa, että olet tehnyt oikean ratkaisun ja valinnut oikean opiskelupaikan.Lämmittää äidinkin mieltä ja ennenkaikkea rauhoittaa. Itsekin tässä mietin, että pitäisi pystyä tekemään niitä juttuja, joita oikeasti haluaa.