Haaste

Anna haastoi jo jonkin aikaa sitten, mutten ole oikein ehtinyt tarttua aiheeseen.

Säännöt:
1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of you post and link to them.
5. Let each person know they´ve been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.


1. Olen jounut kahvia puolivuotiaasta saakka.
2. Asun tällä hetkellä kemianinsinöörin ja sähkömiehen kanssa talossa, jossa on oma puutarha ja kaksi kylpyhuonetta.
3. Minulla on tällä hetkellä kymmenen metriä fanttilankaa letitettynä hiuksiini kiinni.
4. Vietän nykyään enemmän aikaa yliopiston kirjastossa kuin kotona.
5. Käytän hiuksiini hoitoaineen sijasta viinietikkaa.
6. Minulla on blogilistan suosikeissa yli 50 blogia, ja käyn lukemassa päivittyneet blogit lähes joka päivä.

En nyt jaksa haastaa ketään, kun mulla ei ole minkäänlaista havaintoa ketkä kaikki tätä blogia edes seuraa. Haastankin siis vaikka kaikki lukijat kertomaan olemassaolostaan, jos sellaisia on... Saa toki napata kyselyn itselleen, jos haluaa, mutta ei oo pakko.

Po Polsku

Puolan opiskelu ei edelleenkään suju mitenkään erityisen hyvin. Noh, saan sentään baarissa yleensä oluen, jos sellaista yritän tilata, ja yleensä myös syömäkelpoista ruokaa viherpipertelystäni huolimatta, joten jotain edistystä on kai tapahtunut. Lähtötaso kun sentään oli pyöreä nolla syyskuussa, kun tänne tulin.

Haastavuudestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, puolan opiskelu on varsin hauskaa. Opettajallamme on luultavasti adhd, ja muutenkin hänen henkinen ikänsä taitaa olla siellä viiden paikkeilla. Juuri ennen joulua meillä oli välikoe, jonka aika opettajamme mm. teki pahvimukista itselleen sian kärsän ja röhki tehostaakseen esitystä, hiippaili sammuttamaan valot, ja sytytti ne hihitellen hysteerisesti, väitti ensin ettei koepapereita riitä kaikille, ja sitten löysi niitä lisää laukustaan muka yllättyneenä. Yleensä tunti on herran oma stand up -esitys, ja kuulemma huonoille jutuille nauramisesta saa lisäpisteitä lopputentissä. Taisi käydä raskaaksi, kun joutui olemaan hiljaa yhden tunnin.

Viime puolan tunnilla minua kosittiin. Meidän piti tehdä pieniä esityksiä ravintolakeskustelusta, ja Jeremy oli juuri oppinut miten kysytään naista vaimoksi puolan kielellä. Tarkoituksenamme oli jättää pienoisnäytelmämme loppu modernisti avoimeksi, mutta opettaja ja koko luokka alkoi yllyttää minua sanomaan kyllä. Sain siis sormeeni Jeremyn noin neljä kokoa liian suuren sormuksen aplodien saattelemana. Kihlaus oli kyllä varsin lyhytaikainen, ja Jeremy sai sormuksensa takaisin seuraavan mininäytelmän aikana.

Opettajamme jakaa meille myös suuria ja viisaita sanoja, jotka jokaisen on syytä muistaa vielä kiikkustuolissa. Kuten: Polskimi kobietami rowna sie polskimi problemami. Voitte vapaasti arvailla mitä tuo voisi tarkoittaa. Vinkkinä kerrottakoon, että tämä lause tuli sen jälkeen kun ryhmän turkkilaiset pojat olivat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita puolalaisista naisista.

Synttäreistä joulukuussa on muutakin harmia kuin joululahjojen sekoittuminen synttärilahjoihin.

Nyt sitten selvisi sekin, miksi olen tällainen. Noh, ei kai nyt sentään, mutta ihan hauskaa kuitenkin. Olen siis kai tuomittu olemaan köyhä ja kipeä lopen ikääni, joten voin huoletta lopettaa paremmasta haaveilemisen. ;)