Tuesday, December 30, 2008

Matkakuumetta

Kaksi yötä jäljellä ja lähden ensimmäiselle aasianmatkalleni kohteena Intia. Mukana on rinkka ja jouluna huolella hankittu flunssa. Makuuhuoneen lattialla makaa pino matkavaatteeksi kelpaavia rättejä (erinäisten sivujen ja oppaiden mukaan mitään liian pientä ei Intiassa sovi olla päällä ja joissain paikoissa huivikin päässä olisi hyvä), jotka pitäisi vielä eritellä ja pakata.

Syksyn iskut Mumbaissa sekä tuttujen ja sukulaisten päivittelyt pitävät huolen siitä, että matkalle ei lähdetä huolettomin mielin. Tarvittavat pistokset ja kuurit on hoidettu ja laukussa on hieman ekstraakin: pillereitä niin allergisia reaktioita kuin turistiripuliakin varten. Mielessä pyörivät ohjeet siitä mitä saa syödä, mistä hankkia luotettavasti matkalippuja, miten välttää epämiellyttävät peräänhuutelut ja miten suhtautua kerjäläisiin. Jännittää jo aika lailla, että muistanko kaikki ohjeet ja miten selviän matkasta. Ehdinkö nauttia uudesta kulttuurista ja auringonpaisteesta vai meneekö reissu hössöttämiseen ja passipussin varjelemiseen? Ei kai sentään.

Tosiasiassa en pelkää lainkaan niin paljon terroristeja tai turistien ryövääjiä kuin liikennettä ja vatsatautia. Pankkikortin saa kuoletettua nopeasti ja kameran korvaa matkavakuutus, mutta jokin sinnikäs pöpö pilaa tehokkaasti ison osan matkasta. Auton alle taas voi jäädä oman kodin edustalla Tampereella, joten kaipa se riski on norsujen maassakin. Kaikesta huolimatta olen päättänyt nauttia matkastani: kokea mahdollisimman paljon, saada rusketuksen ja nauttia intialaisesta cuisinesta. Tosin juomat otan ilman jäitä ja kypsentämättömät tuotteet jäävät ainakin alkumatkasta lautaselle.

En ole vielä päättänyt päivittelenkö kokemuksia matkasta tänne vaiko facebookkin. Mitään ihmeempiä en varmasti ehdi turinoimaan, mutta äitini mielenrauhan takaamiseksi jokunen sana on johonkin osoitteeseen raportoitava. Toivottavasti matkakuumeen lisäksi flunssa ei nostata oikeaa lämpöä.

Wednesday, December 17, 2008

Joulusta

Aika on taas kulunut niin mahdottoman nopeasti, ja viimeiset luennot tältä vuodelta ovat kohta ohi. Suurin osa kavereista on lähdössä joulun viettoon muutaman seuraavan päivän aikana, enkä oikein tiedä mitä täällä puuhastelisin ensi viikonloppuna. Vanhemmat, pikkuveli ja Hannu tulevat tänne aaton aattona, mutta siihen asti saan varmaan olla aika rauhassa. Ihan mukavaa vaihtelua toisaalta tähän yltiö sosiaaliseen Erasmus-elämään. 

Tämä tulee olemaan ensimmäinen jouluni, jota en vietä Suomessa. Kaikki kaverini täällä ovat ihan kauhuissaan kuullessaan minun jäävän tänne, mutta itselleni joulu nyt ei ole ihan niin pyhä asia. Toisaalta olisi ihan kiva päästä joulusaunaan ja syödä laatikoita, mutta joulu on sentään joka vuosi, joten eiköhän sitä ehdi vielä niitä laatikoitakin tässä elämässä popsia ihan kyllästymiseen asti. Paikalliset myös kertoivat, että Krakovassa on mukavan hiljaista ja rauhallista joulun aikaan. Toivotaan että ovat oikeassa, eikä kaupunki täyty turisteista Prahan tyyliin.

Päivän parhaat naurut tulivat tänään tätä juttua lukiessa. On se ihanaa, että ihmisillä ei ole mitään oikeita ongelmia. Jos joulupuuron syöminen jälkiruuaksi "käsittämätöntä" ja syy olla viettämättä joulua avopuolisonsa kanssa, niin elämässä taitaa olla suurin osa asioista melko hyvin. Samassa jutussa ajatusta siitä, ettei voi koristella joulukuusta vanhempiensa kotona kuvaillaan "suorastaan kauheaksi". Sinänsä on ihan ok, vaikka avopuolisot olisivatkin molemmat omien vanhempiensa luona jouluna, se on monissa tapauksissa varmasti paljon yksinkertaisempi ratkaisu, mutta jos syy on ettei voi syödä puuroa eri aikaan päivästä kuin mihin on tottunut, niin kannattaisi ehkä miettiä prioriteettajaan uudelleen.