Monday, March 19, 2007

Mielikuvavaalit

Ahdistaa niin paljon, että edes suklaa ei auta.
Kokomuksen suosio ei tullut yllätyksenä, suuri suosio kyllä. Nähtiinhän se jo presidentinvaaleissa, että porvareilla on nostetta. Mutta mitä ihmettä tarkoittavat Sauli Niinistön 60000 ääntä? Ja vielä huolestuttavampi on oman kylähullupuolueemme Perussuomalaisten 3paikan vaalivoitto. Jos Hämeenlinnan ja Forssan kaikki asukkaat äänestäisivät Sauli Niinistöä, päästäisiin Saulin menestykseen Uudellamaalla. Kuka sen kruunun Saulin päähän asetti ja miksi?

Itse epäilen, että Sauli anasti messiaan asemansa lymyilemällä Euroopassa pankkiirin hommissa kunnes kansa oli jo tyystin unohtanut lama-ajan tiukan valtionvarainministerin. Jäljelle jäi vain rullaluisteleva maailmankansalainen, puolivallaton poikamies, joka sopi kuin nenä naamaan Kokoomuksen "nuorennusleikkauksen" käyneeseen, kirkastettuun imagoon. Presidentin vaaleissa yllätyssuuri menestys, mutta silti kapea tappio jäi kaivamaan monen mieltä. Epävarmoille äänestäjille Sauli oli helppo ja varma valinta. Naama tuli jo tutuksi pressanvaaleissa. Kokoomuksen kampanja myös ainoana onnistui jatkamaan edellisien vaalien myötätuulissa. Café Niinistöt muuttuivat Café korviksi ja ulkonäöllisesti muukin materiaali jatkoi pahvi-Sauli-linjoilla. Samanaikaisesti Keskusta ja SDP taistelivat tunkkaisen imagonsa, samannäköisten julisteidensa ja epäonnistuneiden tv-mainostensa kanssa.

Mutta mikä Saulin menestyksessä on tärkeintä, Sauli ei ole Kokoomuksen puheenjohtaja. (vaikea uskoa, mutta) Jyrki Katainen on. Sauli kutsutaan miellyttäviin, hyvähenkisiin talk show:iin, kun Jyrki taistelee muiden puheenjohtajien kanssa vaalipaneeleissa. Saulin ei nähdä takeltelevan, kiivastuvan, sekoavan sanoissaan, puhuvan itseään pussiin tai tekemään mitään muutakaan inhimillistä, mitä kiivashenkisissä vaalipaneeleissa tapahtuu. Sauli on Suuri Pelastaja. Sauli on se herrasmies, joka tyylikkäästi vaalitappionsa myönnettyään suutelee tulevaa presidenttiämme kädelle. Kyllä minäkin olin silloin vaikuttunut.

Rehellisesti se vaali voitto silti tuli. Kansa selvästi kaipasi Pelastajaa ja Sauli oli parhaana tarjolla. Mikä minua suututtaa, on se, kuinka Sauli heti vaalitulosten jälkeen pesi itsensä kokonaan ulos niin Kokoomuksen tulevista toimistakin kuin hallitusneuvotteluistakin. Hänellä kun "ei ole minkäänlaista asemaa puolueessa". Oli tuleva hallitus minkämoinen tahansa, hallitusohjelma minkäsisältöinen tahansa, Sauli ei ole vastuussa. Hän vain seuraa vierestä ja tietää uudellä ääniennätyksellä saavansa jonkin Tärkeän Tehtävän (kiinnostavaa nähdä, että mikä se tulee olemaan). Niin, eihän Sauli ole vastuussa kuin 60 000äänestäjälleen ja niille 500 000 muulle kokoomuksen kannattajalle, jotka olisivat halunneet äänestää Saulia. Ärr Murr.

Jotain tässä maassa selvästi on tapahtumassa, kun sosiaalisen epätasa-arvon kasvaessa kansa turvautuu äärimmäiseen oikeistopopulismiin vasemmiston sosiaaliratkaisujen sijaan. Jossain ovat myös menneet edustajat arvioineet pieleen, kun kansankin mielestä kaikkeen vikaanmenneeseen selitys löytyy EU:sta. Olisiko sittenkin kannattanut etsiä toinen syntipukki? Mites tästä eteenpäin? Pystyykö Suomi yhä jatkamaan EU:n edistäjävaltiona ja mallimaana, kun jarrukapuloita on yhä enemmän. Melkein saatiin muukalaisvihan vastapainoksi ensimmäinen maahanmuuttajaedustaja, mutta eihän me niin suvaitsevaisia olla.

Nyt kyllä jännittää niin moni asia. Ja olen vallan innoissani, että opiskelen alaa, joka auttaa ymmärtämään niin monia tekijöitä ja seuraa herkeämättä Arkadianmäen tapahtumia. Toivotaan tosiaan, että tässä maassa on olemassa myös niitä boheemeja porvareita.

3 comments:

Annimaria said...

Sinäkin sitten ehdit kirjoittaa aiheesta. Pakko nyt tähän on kommetoida, vaikka yllä sanonkin, etten jaksa olla mieltä. Minäkin olen vähän ihmeissäni kokooomuksen voitosta, toisaalta olen vähän huonosti perillä kampanjoista, sattuneesta syystä. Sauli on tosiaan vallan loistava puhuja, ja vaikuttaa jopa ihan oikeasti fiksulta mieheltä, joten ei kai tuo nyt niin yllättävää ollut. Vaikka summa on toisaalta valtava, joten kai se vähän yllättikin.

Minä olen eniten yllättynyt siitä, että Vasemmistoliitto säilytti asemansa niinkin hyvin Siimeksen lähdöstä huolimatta. Olisi odottanut sieltä valuvan ääniä muualla, vihreille ja demareille.

Ja sitä minä vaan aina jaksan ihmetellä, että kuka ihme äänestää Keskustaa. Puolea ilmaan politiikkaa ja ohjelmaa ei voi menestyä näin hyvin vuodesta toiseen. Matti Vanhanen on tietysti rauhallisen ja rehellisen oloinen mies, ja siten suomalaisten mieleen, mutta ei se voi kaikkea selittää. Kai tämä maa sitten vaan on niin eläkeläisten kansoittama, ja nuoret eivät äänestä tai jotain.

Mutta joo, tässä mun "en ole mitään mieltä" mielipiteeni tällä kertaa.

Milla H said...

Totta. Kyllähän tuo Vasemmistoliiton äänimäärä silti laski, mutta ei kovin merkittävästi (n. 30000 ääntä.)

Oletkin varmaan lukenut jostain, että Sauli Niinistö rikkoi Hertta Kuusisen ääniennätyksen vuodelta 1968. Aikamoista.

Ainoa positiivinen tulos oli naisedustajien määrän nousu. Suurin voittajaikäluokkahan oli eläkeläiset (60-69-vuotiaat!). Alle 30-vuotiaat menettivät 4paikastaan 2. Onneksi me äänestämme omiamme.

Eiliset vaalivalvojaiset varmaan aiheuttavat tämän ylikuohunnan. Olisitpa ollut mukana.

Anonymous said...

Sauli-maniasta vielä.. Olin tosi yllättynyt sen venymisestä näihinkin vaaleihin. Hämmentävää kyllä siellä Helsingin vaalipiirin ennakkoääntenlaskussa sai laskea useamman kuin monta nroa 289. Olisi ihan mielenkiintoista, jos noista hylätyistä äänistä tehtäisiin jotain tilastotutkimusta, esim. kuinka suuren äänimäärän Sauli sai oman vaalipiirinsä (l. Uudenmaan) ulkopuolelta.
Kaduilla liikkuu siis paljon populaa, joka on äänestänyt ennemminkin Saulia kuin Kokoomusta. Henkilöpalvonta on edelleenkin kovin pelottavaa.

Mä en jaksa olla paljon mitään mieltä. Tiedän vain, että mä sentään äänestin oikein, jos nuo muut ei :D