Monday, March 19, 2007

Luennolla

Herra Sepos höpisi taas vaihteeksi niin sekavia luennolla, että päädyin kirjoittamaan blogimerkinnän monisteen takapuolelle muistiinpanojen ohessa ja sijaan. Miten joku voi ihan oikeasti käyttää vartin termin tuotanto määrittelemiseen? Muutenkaan ei voi kuin ihailla kykyä ilmaista täsmälleen sama asia noin viidellä eri tavalla. Näistä kyvyistä olisi varmasti hyötyä vaikka poliitikkona, mutta opiskelijan kannalta ne ovat vähän turhauttavia ominaisuuksia professorissa. (Onkohan se setä edes oikeasti professori, en taida jaksaa tarkistaa mistään.)

Muutenkin alan olla ihan vaan vähän kyllästynyt marxismiin. Mitenköhän monta kertaa aihetta joutuu vielä opiskelemaan elämänsä aikana. Minä muistan vieläkin oikein elävästi ne yläasteella jaetuissa monisteissa olleet tikku-ukot, jotka havainnollistivat kätevästi setä Marxin ajatuksia luokista. Oli iso ja lihava tikku-ukko, joka ensin söi muita pulleita tikku-ukkoja ja kasvoi isommaksi. Sitten se talloi ja rellesti pienten tikku-ukkojen keskellä. Sitten tuli vallankumous ja pienet tikku-ukot hyppivät maassa makaavan lihavan ukon päällä.

Tämän jälkeen aihetta on tullut sivuttua ainakin lukion historian kursseilla, avoimessa yliopistossa suorittamillani poliittisen historian kursseilla ja nyt poliittisia teorioita esittelevällä luentosarjalla. Mitään kovin valaisevan uutta ja mullistavaa tietoa en mielestäni ole saanut noiden tikku-ukkojen jälkeen. Olisi ehkä jopa ihan mielenkiintoista tietää sedän ajatuksista jotain muutakin kuin luokkajako, ja että uskonto on oopiumia kansalle, mutta ei, taaskin vaan selitetään mitä tarkoittaa proleteriaatti ja miten marxilainen maailmankäsitys on materialistinen. Ihan tosi? Enpä olisi tuotakaan varmaan koskaan tullut ajatelleeksi, jos sitä ei olisi luennolla toistetta neljällä eri tavalla ja vielä kirjoitettu monisteeseen varmuuden vuoksi.

Sää on tänään ollut lievästi sanottuna skitsofreenista. Aamulla kun lähidin kotoa, oli kylmää, tuulista ja aurinkoista, eli aika tyypillistä Newcastlessa. Siirtyessäni kirjastosta seminaarille satoi vettä ja tuuli edelleen. Seminaarin jälkeen luennolle juostessani satoi rakeita. Kun tulin luennolta, aurinko paistoi, oli tyyntä ja tuoksui vastaleikatulle ruoholle. Kävelin palauttamaan esseen (Sen palautuspäivä on vasta keskiviikkona, olen niin ylpeä itsestäni. Tämä on varmaan ensimmäinen kerta elämässäni kun olen palauttunut koulutyön ajoissa.) laitoksen toimistoon ja kävin samalla vessassa, aikaa kului korkeintaan kymmenen minuuttia, ja vaihteeksi ulkona satoi räntää, joka muuttui rakeiksi ennen kuin ehdin bussipysäkille. Olin suunnitellut käveleväni kotiin, mutta terve itsesuojeluvaisto ylitti partiohengen. Kun pääsin kotiin aurinko paistoi taas oikein lämpimästi. Tuuli ja rakeet olivat näköjään liiskanneet narsissit sisäpihalta. Ikävää, ne olivat nättejä. Kun aloitin tämän merkinnän, satoi räntää, nyt siellä näyttää taas aurinkoiselta. Neljä vuodenaikaa on minusta aina ollut ihan kiva juttu, mutta ei niitä kaikkia tarvita samana päivänä.

Ja kun kerran pääsin valittamisen makuun, niin voisin vielä kertoa, kuinka kätevä laitos yliopiston kirjasto on. Sieltä voi varata itselleen muilla lainassa olevia kirjoja niin, että niiden eräpäivä laitateen viikon päähän siitä, kun joku on varannut kirjan, ja lähetetään sähköpostia sille kenellä teos on lainassa. Tämä on tietysti tosi hyvä palvelu sille, joka hoksaa vähän myöhässä, että ai niin se essee, ja voi sitten pyytää itselleen kaikki ne kirjat, jotka joku ajoissa ollut on ehtinyt viedä kotiinsa. Palvelu saattaa joskus ärsyttää niitä, jotka ovat ovat lainanneet kirjoja esseetä varten, ajatelleet aloittaa kirjoittamisen ennen lomaa, ottaa muutaman teoksen pääsiäislomaksi mukaan kotiin, ja tuoda ne tullessaan takaisin ja viimeistellä homman hyvissä ajoin ennenkuin on kiire.

Joku hemmetin idiootti on siis pyytänyt KAIKKI EU-esseetäni varten hakemani SUOMI-aiheiset kirjani takaisin kirjastoon. Miksi edes kukaan täysijärkinen olisi kiinnostunut Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin? Noh, pitänee selata teokset läpi, ja käydä kopiomassa kaikki olennainen. Silti rasittaa, koko systeemi, taidan kostoksi varata nuo samat teokset itselleni loman aikana, saa joku sitten tykönään miettiä, että iten ne saa palautettua, kun ei ole yliopistolla. Toivottavasti se joku on suunnitellut lomailevansa jossain tosi kaukana.

Eduskuntavaalit oli ja meni, en taida jaksaa edes kommentoida, kun niin kovin moni muu on jo ehtinyt, enkä oikein jaksa olla mitään mieltä lopputuloksesta. Ehkä sitten kun saavat hallituksen kasaan ja minäkin olen taas hetkellisesti kotimaassa.

P.S. Minun Mozilla Firefoxini ei suostu aukeamaan, vaikka miten napsuttelisi. Hitto että tätä Microsoftin versioita aiheesta on hankala käyttää, kun ei ole edes yrittänyt muutamaan vuoteen.

1 comment:

Anonymous said...

Moi Anni!
Sain vihdoin pyydettyä Annelta sun osoitteen. Mulla oli hulvattoman hauskaa, kun luin kuulumisiasi. Ne kaikki on kiellettyä -kyltit oli kyllä ihan huippuja. Täällä Suomessa on ollut tosi upeat kelit. Aurinko on paistanut ja tuntuu jo ihan keväältä. Onneksi aamuisin pääsee töihin valoisaan aikaan. Jotenkin vaan ottaa päähän, kun oma työ on muuttunut lähinnä sosiaalityöksi ja erilaisissa palavereissa istumiseksi psykologien, lastenpsykiatrin tai sosiaalitoimiston henkilöiden kanssa. Mukavaa pääsiäistä ja olisi kiva nähdä, kun oot kuulemma tulossa pian Suomeen. Terv. Piia