Lille, j'arrive!

Niin siinä nyt kävi, että juuri kun Anni palailisi Suomeen ja yhteydenpito kävisi hieman helpommaksi, mitä pakkaan tavarani ja lähden Lilleen, Ranskaan. Minä en tosin lähde kuin syyslukukaudeksi. Jari katoaa suunnilleen samaksi ajaksi Hong Kongiin (vieläkin se angstaa siitä, että honkkareissa puhutaan englantia ja kantonin kiinaa kun hän on mandariinia opiskellut, mutta kaipa silti puolen vuoden oleskelu maassa, jonka kulttuuria ja historiaa opiskelee auttaa, vaikka olisiki entisellä brittien siirtomaalla).

Moni asia on vielä epäselvää. En tiedä, koska lukukausi Lillen yliopistossa alkaa ja koska päättyy. Meillä ei vielä ole pienintäkään hajua mitä teemme tavaroillemme vaihdon ajaksi. Vaihtoehtoina ovat 1.asunnon alivuokraaminen ja vain osan tavaroista sullominen kellarivarastoon sekä perheiden riesaksi. 2. Jos asuntoa taas ei saa alivuokrata, irtisanomme asunnon ja vuokraamme jonkun varaston puoleksi vuodeksi. Vähiten järkeä olisi tavaroiden vanhempiemme luo viemisessä, koska kaikki ei mahdu Järvenpäille ja minun kotini on 700km päässä. Hyvät kokemukset ja vinkit ovat tervetulleita!

Pieni ongelma on myös paluumme, sillä todennäköisesti minä saavun takaisin n. 1kk myöhemmin kuin Jari. Vuokramme on niin suuri, että sitä ei ole kummallakaan varaa maksaa yksikseen. Jos taas olemme irtisanoneet asunnon vuokran, on ensimmäisellä Suomeen palaavalla asunnonetsintä edessä. Onneksi etsintää voi sentään harrastaa vuodenvaihteen jälkeen, jolloin asuntojakin on syksyyn verrattuna mukavammin tarjolla. Tietysti tässä vielä vaikuttaa sekin seikka, että nykyinen asuntomme on niin mukava ja hyvällä paikalla, että tympäisisi joutua johonkin TOAS:n valkoseinäiseen luukkuun Hervannassa, tai jossain muualla jumalan selän takana. Myönnän, että minusta on tullut asuntojen suhteen mukavuudenhaluinen.

Uskon, että kaikki maasta muuttoon ja maahan takaisin muuttoon liittyvät seikat vielä selviävät. Siksi suurin jännityksen aiheeni onkin kielitaitoni. Puhun aivan uskomattoman huonoa ranskaa ja siitä on yli vuosi, kun olen viimeksi edes opiskellut kieltä. Ranskaan vaihtoon menevien oletetaan puhuvan kieltä riittävän hyvin, että voi seurata ranskankielisiä luentoja. Meidän yliopistomme kumppanioppilaitoksista vain yhdessä oli edes tarjolla englanninkielistä opetusta. Sekin oli jokin kauppatieteiden tiedekunta Pointiersissa. Vaihtoon haku lomakkeessa piti vastailla kysymyksiin omasta kielitaidosta. Rohkeasti länttäsin ruksin kohtaan "kyllä, pystyn seuraamaan ranskankielistä opetusta, jos saan hieman kielenopetusta". Niinpä niin. Ehkä opettelen läjän kohteliaisuuksia ja latteuksia ulkoa, niin ainakin small talk sujuu. Ca va! C'est la vie!

Olen lueskellut muiden vaihtareiden kokemuksia Ranskassa opiskelusta ja kokemukset vaikuttavat olleen positiivisia ranskalaista byrokratiaa lukuunottamatta. Jos jonkinlaista lappua pitäisi täyttää ennen lähtöä, perille saavuttaessa ja palatessa kotimaahan. Mihin katosivat EU:n yhteneväiset käytännöt ja byrokratian riisuminen? Tästä varmasti kerron lisää, kun oma paperihelvettini alkaa (esimakua sain jo TAY:n Erasmus-haku lomakkeista, hrr!).

Syksyllä on tietenkin luvassa massiiviset läksiäisjuhlat. Niistä myöhemmin.