Matkakuumetta

Kaksi yötä jäljellä ja lähden ensimmäiselle aasianmatkalleni kohteena Intia. Mukana on rinkka ja jouluna huolella hankittu flunssa. Makuuhuoneen lattialla makaa pino matkavaatteeksi kelpaavia rättejä (erinäisten sivujen ja oppaiden mukaan mitään liian pientä ei Intiassa sovi olla päällä ja joissain paikoissa huivikin päässä olisi hyvä), jotka pitäisi vielä eritellä ja pakata.

Syksyn iskut Mumbaissa sekä tuttujen ja sukulaisten päivittelyt pitävät huolen siitä, että matkalle ei lähdetä huolettomin mielin. Tarvittavat pistokset ja kuurit on hoidettu ja laukussa on hieman ekstraakin: pillereitä niin allergisia reaktioita kuin turistiripuliakin varten. Mielessä pyörivät ohjeet siitä mitä saa syödä, mistä hankkia luotettavasti matkalippuja, miten välttää epämiellyttävät peräänhuutelut ja miten suhtautua kerjäläisiin. Jännittää jo aika lailla, että muistanko kaikki ohjeet ja miten selviän matkasta. Ehdinkö nauttia uudesta kulttuurista ja auringonpaisteesta vai meneekö reissu hössöttämiseen ja passipussin varjelemiseen? Ei kai sentään.

Tosiasiassa en pelkää lainkaan niin paljon terroristeja tai turistien ryövääjiä kuin liikennettä ja vatsatautia. Pankkikortin saa kuoletettua nopeasti ja kameran korvaa matkavakuutus, mutta jokin sinnikäs pöpö pilaa tehokkaasti ison osan matkasta. Auton alle taas voi jäädä oman kodin edustalla Tampereella, joten kaipa se riski on norsujen maassakin. Kaikesta huolimatta olen päättänyt nauttia matkastani: kokea mahdollisimman paljon, saada rusketuksen ja nauttia intialaisesta cuisinesta. Tosin juomat otan ilman jäitä ja kypsentämättömät tuotteet jäävät ainakin alkumatkasta lautaselle.

En ole vielä päättänyt päivittelenkö kokemuksia matkasta tänne vaiko facebookkin. Mitään ihmeempiä en varmasti ehdi turinoimaan, mutta äitini mielenrauhan takaamiseksi jokunen sana on johonkin osoitteeseen raportoitava. Toivottavasti matkakuumeen lisäksi flunssa ei nostata oikeaa lämpöä.